1.2.2021

Eräs puolivuotias


Worna tosiaan täytti 6kk jo melkein pari viikkoa sitten, mutten halunnut kasata tätä postausta ennen kuin saan otettua siitä "6kk posekuvat" jotka kelpuutan julkaisuun asti - tänään sitten sain ne vihdoin napattua. On se komea!
Meinaa tuo näyttelyseisominen nyt mennä pelleilyksi jos en itse ole handlaamassa.. Treeniä, treeniä lisää.
 
W kävi pitkästä aikaa vaa'alla muutama päivä sitten, ja painoa oli 20,4kg! Ihan järkeenkäypää, että painoa alkaa olla tuon verran, mutta silti se tuntui jotenkin paljolta. Miten tuo mun pikkuinen apina voi jo painaa parikymmentä kiloa?!

Se ei ole ollenkaan luiseva, muttei myöskään pulska. Se on hyvä, ei tarvitse heti murehtia että se nälkiintyy, sen ruokahalu kun on taas kadonnut kuin pieru saharaan. Tai no, ei ihan kokonaan: kyllä se ruokaansa vähän närppii, ja herkut, no, kyllähän ne tietysti kelpaa..
Ehkä jotain lähestyvän teini-iän sekoilua tai jotain. Saas nähdä, maistuuko uusi nappula paremmin, sitten kun joskus saan päätettyä mitä sille jatkossa ostan.

Ruokaa ei kuitenkaan onneksi tarvitse heittää roskiin: kun oon tarjonnut annoksen nenän eteen tarpeeksi monta kertaa, sullon sen Kongeihin ja heitän ne pakkaseen. Siinä muodossa se tulee syötyä ennemmin tai myöhemmin. 
Ja juu, oon kokeillut syöttää ruoan muutenkin ”aktivoinnin kautta” tylsän kipon sijaan, mutta ei se silleenkään maistu juuri sen paremmin, Kongien viehätyskään ei aina kestä kauaa, ja sitten Pihu hoitaa tyhjennyksen loppuun. 

Kaikenlaiset vietit ovat heränneet, ja penska on tosiaan viettänyt aikaa liinassa sellaisilla alueilla, joissa saaliseläinten hajujäljet meinaa viedä sen mennessään. Seurailen, mihin suuntaan tämä saaliskiihkoilu kehittyy, ja kokeilen saisiko viettiä "muovattua" hallittavaan muotoon.. Liina on joka tapauksessa helppo apukeino hallittuun, mutta samalla vapaaseen liikuntaan.

Nylkytyshommat sitä ei onneksi tunnu kiinnostavan paljoakaan. Leikin tiimellyksessä se saattaa pariin otteeseen pyrkiä kaverin selkään (yleensä etupuolelta...), mutta siihen se sitten jää. Pajuhan oli saman ikäisenä ihan hulluna nylkytykseen, se ei olisi muuta tehnytkään kuin kiivennyt Waltterin selkää pökkimään..

Worna on edelleen tosi aktiivinen, rohkea, sosiaalinen, pentumaisen leikkisä ja sopivan alistuva, ei haasta riitaa, ei ole alkanut "machoilemaan".

Lähellä sijaitseva luistelukaukalo on aktivoitunut, ja kävellään usein sen ohi, jotta Worna pääsee kuuntelemaan sen äänimaailmaa - lähinnä lätkää pelaavien tyyppien kiekonpaukuttelua. Ei pelota. Kaupungilla kun käytiin kävelyllä, oli penska sielläkin oma reipas itsensä - ei mitään pelottavaa sielläkään. 
Oikeastaan ainoat tilanteet joissa oon huomannut sen jännittävän, on ne, joissa joudutaan ohittamaan auraustraktori kapealla kävelytiellä. Noita tilanteita on tässä viime viikkoina sattunut kohdalle muutama. Kyllä se niiden ohi uskaltaa mennä, mutta selkeästi ne on vähän turhan jänniä isoja koneita.

Viimeksi kun kuulumisia kirjoitin, ennustin että tuhostaminen alkaa vielä kiinnostaa uudestaan jossain vaiheessa. Ja juu, oikeassa olin: nyt on poika taas nakerrellut kaikenlaista. Se on jostain syystä erityisen mieltynyt johtojen jyrsimiseen, mutta onneksi mikään sen tuhoama laite ei ole ollut seinässä kiinni tapahtuma-aikaan, eikä se ole niellyt johdonpaloja. Hohhoijaa. Johtojen piilottelu on yksi taiteenlaji.

Ohitustilanteet sujuu välillä jo paremmin. Jos ohitettava koira tai lapsi menee ohi hiljaa ja eleettömästi, Wornakin menee melko nätisti ohi namituksen kanssa tai ilman. Jokainen rauhallinen ohitus tuntuu niiiin hyvältä. 
Jos sen sijaan tulee vastaan innokas lapsi taikka remmiräyhäävä koira, niin W:n kierrokset nousee hyvin nopeasti nollasta tuhanteen ja sirkus on aika lailla taattu. Ja edelleen, se on ihan selkeästi vain sitä "LEIKKIMÄÄN!!"-intoa mikä sen laittaa pomppimaan.

Autosta poistumisessa on tapahtunut myös pientä edistystä, kyllä se vielä tykkää rysäyttää itsensä ulos, mutta on myös hetkiä, jolloin se tajuaa odottaa..

Kynsien leikkaaminen sujuu edelleen hyvin. Silmien hoitamista kokeiltiin ekaa kertaa, kun toinen silmä rähmi oudosti eräänä päivänä. Yksi kunnon putsauskerta riitti hoitoon, ja ihmeen hyvin se antoi "sörkkiä" silmäänsä.

Worna on totutellut vetovaljaisiin normi lenkeillä. Pian ajattelin laittaa sen vetämään pulkkaa, kyytiin vain jotain pientä tasapainottamaan pulkan kulkua. Tarkoitus ei ole siis laittaa sitä vetämään mitään painavaa eikä pitkää matkaakaan, vaan haluan sen tottuvan siihen, että takana tulee vedettävä esine.

31.1.2021

Tammikuun tiivistelmä (2021)


- Tätä vuotta ei tarvinnut aloittaa lumettomissa maisemissa: lunta on ollut maassa ihan ekasta päivästä lähtien, ja sitä on tullut tasaisesti lisää - mahtavaa!
- Kaikenlaisia sääilmiöitä on tullut koettua, onneksi kuitenkin enimmäkseen ihan talveen sopivia juttuja, mm. pari lumimyrskyä. Vettä/räntää satoi vain yhtenä viikonloppuna
- Pakkasta oli kovimmillaan -23°
- Aurinko näyttäytyi, mutta olisi se voinut näyttäytyä useamminkin
- Kaiken kaikkiaan on ollut ihanaa, kun on Oikea Talvi meneillään. On ollut tässä mieli vähän maassa useammastakin syystä, mutta kaikki murheet unohtuu, kun pääsee riehumaan syvään lumeen koirien kanssa. KIITOS, TAMMIKUU 2021!
- Voitin valtavan kasan Oscar-herkkuja nettiarvonnasta
- Paju on lihonut, kun sille nämä upeat talvikelit ei ole ollenkaan mieluisia, eikä se pärjää syvässä hangessa. Pitää sen ruokamääristä nipistää vähän pois ja/tai korvata osa kasvismössöllä tms.
- Pihla sen sijaan on hoikistunut, vaikka toki sen olemus on solakampi myös siksi, että se on tiputtanut ainakin puolet pohjavilloistaan...
- Pipa täytti 10v
- Lainamopsi Waltteri täytti 5v
- Hyvä tuuri koirapuistokaverien suhteen jatkui, Worna on taas päässyt leikkimään tosi monien samanikäisten junnujen kanssa, ja kyllähän sillä on sitten ollut kivaa
- Worna on ollut ekoja kertoja liinan päässä alueilla, joissa on pikkuisen liikaa rusakkoliikennettä. Hyvin on sujunut
- Käytiin Paukanevalla
- Worna täytti 6kk, penskan kuulumispostaus tulee jossain vaiheessa, toivottavasti ennen kuin se ehtii täyttää 7kk!
- Käytiin citylenkillä pitkästä aikaa
- Kaverini Rambo-kissa oli meillä viikonlopun verran hoidossa. Iso musta pantteriherra. Annoin sille koko olohuoneen käyttöön, enkä päästänyt omia elukoita sinne, ettei tule minkäänlaista draamaa. Aika kivuttomasti sen vierailu sitten sujuikin
- Piti alkaa pohtimaan, mitä nappulaa Worna söisi jatkossa, kun kasvattajan kautta ostetut säkit alkoivat tyhjentyä
- Olisi ollut mahdollisuus käydä järven jäällä koirien kanssa, mutta en ainakaan vielä uskaltanut lähteä, vaikka jäällä oli ilmeisesti aika hyvin paksuutta jo. Pelkään vaan jäihin tippumista ihan superpaljon
- Aidan korkeutta pitää todellakin nostaa, W meni äiteen vahtivuorolla helposti yli kun olisi halunnut moikata naapurin koiria 🤦‍♀️